Suomi, havaitsijan näkökulmasta

Time is not money: time is relative to money. Time can be turned into money, just as money can be turned into time, but that does not mean they are one and the same. It takes a contract to carry out their interequital transformation, during the realisation of which one form of equity becomes the other. That said, in and of themselves, time is not money and money is not time. They are relative, but not the same.

Huippumyyjä osoittaa asiansa kauniisti mutta suoraviivaisesti. Näin saavutetaan teorian optimaalinen myyntisuoritus, sillä tuodaan kauneuden lisäarvoa ja suoraviivaisuuden nopeudella (olettaen täydellisen korrelaation vastaanottajan ymmärryskykyyn) poistetaan ajan kadotuksen ulkoiskustannuksia. Kaupan itsensä tuoma lisäarvo saa rinnalleen myös kauneuden mittaamattomuuden että ajansäästön mitattavuuden tuomat arvot, aivan luonnostaan (on toki syytä kysyä, olisiko kauppa toteutunut ilman näitä tekijöitä). Myyntitaidossa on siis itseisarvoa sekä ulkoista tehokkuus- että tyyliarvoa.


Akatemialle laajemmat sisäänpääsyoikeudet Pankkien sisälle.
A decision inputs energy to power the Humans operating the value chain.

Sekä pieni että iso rahaluuppi ovat käytännöllisiä ja periaatteellisia työkaluja. Erot eri polkujen ymmärryksessä, sisältä ja ulkoapäin, pitäisi havaita ja molempien hyödyllisyys ongelmien ratkomisessa pitäisi tiedostaa yleisesti. Aktiivisesti on syytä tiedostaa se, kuinka kompleksinen Ihmisverkosto ja juridinen suo rahaluuppien yksinkertaisen pinnan takaa löytyy. Peruslähtökohtana pitäisi nähdä se, että sijainti luuppien sisällä vaikuttaa todistavasti siihen väittämään, että Ihmisillä on eri näkökulmia yhteiskunnasta.

Ollakseen selkeämpi kokonaisuus, mielestäni kolmijako Taloustiede, Pankki- ja Valtatieteet sekä Tuotantotieteet olisivat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle oikea tapa suunnata koulunsa. Näihin suuntautuminen toisena opintovuonna perustuisi yhteisille ensimmäisen vuoden opinnoille Antropologiassa ja Organisaatiotieteissä. Korjaus 15.3.2019: Arviointi-, M&M&M-* ja Tuotantotieteet. *Mainonta, Markkinointi ja Myynti. Ps. Käännä Talous-Suomen kolikko ympäri: löydät Pankin.

Minua kiinnostaa hyvinvoiva Rahavalta yksityisen sektorin ainaisena tukena erittäin paljon, sillä tiedän sen olevan terveen yhteiskunnan merkki Poliittisen Äänivallan tasapainona. Rahavalta ja Poliittinen Äänivalta tasapainottavat toisiaan ja sen myötä yhteiskuntajärjestelmämme toimii siten, kuin se toimii: loppupeleissä Poliittinen Äänivalta luo ne lainsäädännölliset puitteet jossa Rahavalta elää – ne ovat luonnollinen vastinpari. Sen takia kannatan Akatemian laajempaa sisäänpääsyä Pankkeihin, että Yhteiskunta saisi siitä lopputuloksena vakaammat perustukset. Pankki- ja Valtatieteiden koulu, osana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulua, loisi tutkimusolosuhteet jossa teorian ja todellisuuden välinen kuilu olisi sopivan kapea, mahdollistaen sulavammat ylisukupolviset kehityskaaret yhteiskuntamme perustuksien tutkimisessa ja työstämisessä. Julkinen ja yksityinen sektori luonnostaan kiteytyvät yhteen Pankki- ja Valtatieteiden kohdalla, jota ylläoleva Talous-Suomi diagrammi esittelee. Koulun ikään kuin luonnostaan kuuluu olla osana opetuskenttäämme, sillä julkinen ja yksityinen sektori luonnostaan kohtaavat ja tämä luonnollinen kohtaamispiste on niin merkittävä tässä päivässä, että se ansaitsee oman koulunsa.

Täten ehdotan koulun perustamista: Pankki- ja Valtatieteiden koulu osaksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulua – omasta mielestäni niin pian kuin mahdollista. Lähtiessään ratkomaan tämän päivän tasapaino-ongelmia yhteiskunnan rakenteissa, tutkimalla sen rakenteita (esimerkiksi Systeemitieteen työkaluin) ja tuottamalla tietoa taustoista, nykytiloista ja tulevista poluista eteenpäin, Pankki- ja Valtatieteiden koulu olisi välittömästi hyödyksi Suomen puolesta, hyödyntäessään sen verorahoja. Suomen äskettäisen merkittävän vaurastumisen varmistamiseksi ja tulevaisuuden hahmotuskyvyn kehityksen puolesta, en näe älykkäämpää koulutusinvestointia Suomelta tällä hetkellä. Viestintätieteet (osana Valtatieteitä) tekisivät työnsä varmistaessaan, että koko Kansa kykenee ymmärtämään merkittävimmät osat näiden keskeisten Instituutioiden tehtävästä ja viestistä.

It is beneficial to keep in mind that lawyers have mostly been in charge of the construction of the foundations of the State, what with a boatload of philosophy acting behind the scenes. Taking into account a working generalisation that lawyers are hardwired by training to look to the future and imagine what can go wrong, then the State is by its constructed structures tilted towards standing on the brakes. Whilst this can be perceived positively as a conservative measure in keeping the People safe – which it is – then it is not conducive to the creation of an operating culture where a positive imagination of what can go right is fostered. This is what Entrepreneurs do – not those trained in the law. How could Finland develop the operating culture of its Parliament in a more balanced direction, where the positive imagination of potential success is emblazoned into being alongside the negative, almost depressive fatalism that so plagues the decision-making system of this Far Northern land?


Muita ajatuksia:

Maybe 2050 is more realistic.

Mielestäni olisi hieno asia, jos uusi Eduskunta menisi ensitöikseen porukalla mökille. Kokemuksena he määrittelisivät käytöstaparajoja keskenään siitä, miten Suomen yhteiskunnan huipulla ollaan yhteisellä mökkireissulla. Tämän yhteisen kokemuksen positiiviset heijastusvaikutukset saattaisivat olla merkittäviä ympäri yhteiskuntaa, sanan levitessä oppeineen – kuten se taipuu tekemään. Media: se kun on aina jollain tasolla läsnä.

FI Advice.
I’m not saying I have the funding in reality, but I have given it in theory: with this idea you are able to start the investigation of the practice and its potential. Must-use 300-year funding means that the project would be mandated to last 300-years: so large should be its scale to implement. First counter-argument you can take is that it would take less or should take more: I’m already leaning towards a Century potential-speed, because of the capabilities of modern technologies. Starting with correctly based educational investments, used to build IT-based economies operating around modern cities placed alongside a most arable route, this Project would immediately start to face many existent challenges. The primary challenge being faced by the Project would be climate change, with significant masses of people moving into technologically more efficient living clusters that are (because of the technology) more sustainable, as they remain within the Earth’s Human life supply-limits, by their design. What is an IT-based economy? Ultimately, it reduces down to an economy that has the self-sufficient skills-capacity to create and maintain websites. Education mainframe-up is required. With a price-competitive mid-market strategy, African high-tech cities (with healthy wealth distributions, for better international investment potential) – placed along this new Freeway Nile – could compete in the global market for IT services: especially against India and South East Asia. Maybe Finland could help on the strategic level with the full IT-education path, perhaps also in construction on projects that would require high-precision engineering, requiring experience from harsh working environments to prove problem-solving capacity (harsh which Finland is, capacity which Finland has). Oh – and – I’m not saying there wouldn’t be trains and airports, as well. It’s just that I’m a car person: even when we go electric, I like the privacy and I love driving (probably because I’m so good at it), so I expect they simply won’t be phased out in the future: by Nature, I believe there are many other people out there who feel the same way about private travel (possible en masse by car). Africa could set a great example for the construction of the infrastructure of the future.

© 2019 Jens J. Sørensen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *